lauantai 4. helmikuuta 2017

Ympäristöystävällisen teknologian ideoinnista

Urautuneen insinöörin sijasta ympäristöystävällinen teknologia kaikaa ideointiinsa muiden alojen osaajia, jotka osaavat heittää ideoita ilmaan, eikä se vie aikaa melkein ollenkaan. Katso kehittämisestä
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/06/vihrean-teknologian-kehittamisesta.html

Japnilaisesta onnellisuuden taidosta

Minulla on japaninpystykorva ja kai sen myötä olen ryhtynyt paneutuen tekemään käytännön juttuja, jotka ovat tavanneet olla onnellisuutta tuovia, ja se vaikuttaa juuri japanilaiselta tyyliltä, muttei se ole se, miten ne tuovat onnellisuutta. Vaan pienet käytännön jutut, ilonaiheet, tunnelmat, pittoreskit näkymät jne tuovat onnea kun isomman perspektiivin, esim. koulun tai työn tai ajattelukykynsä, taitonsa, maailmankuvansa tms kanssa tulee jonnekin ja siellä on jokin sellainen, esim. lintu puun juurella. Silloin laaja perspektiivi sointuu, saa eloa, ei kapeudu tuon yhden asian kokoiseksi vaan saa tenhoa, elämänmakuisuutta ja tunnelmallisuutta, käytännön elämän polveilevaa sisältöä, sään tenhoa yms. Se on hänä sama kuin runoissa: runoilijan laajempi perspektiivi kiinnittää huomiota kukkiin ym pieniin asioihin sekä tunnelmaan, mutta miettii niitäkin laajemmassa hyvän elämän kontekstissa ja jotenkin maailmanmenolle hyväät uomassa. Runoja oppii hyvin lukemaan, kun lukee esin vanhaa japanilaista Bashon runokirjaa, jossa romaanitekstin välissä on runonpätkiä samoista aiheista.

Onnella on tekemistä sen kanssa, että on löytänyt paikkan sa maailmassa, garmonian maailman ja ympäristönsä kanssa, opettavat japanilaiset taistelutaidot filosofiassaan ja n'kevät mestarin sovussa ympäristönsä kanssa elävänä vanhana ihmisenä. Samoin ihmisen olemuksen eri puolet, niin fyysinen kuin mielikin, tunteet ja ymmärrys, sekä sosiaalisuus, suhde maailmaan ja ihmissuhteet, nuo kaikki sovussa keskenään, oman paikkansa löytäneinä ihmisen kokonaisuudessa toisi onnellisen ja täyttymyksellisen elämän, ja niinhän se näkyy olevan.

Tunteiden objektiivisuudesta

Tunteiden objektiivisuus ei ole niinkään tunteista kiinni kuin siitä, jäsentääkö ne ajatuksissaan oikein.
Jos esim. on jokin mielikuvitusjuttu, niin voihan tuntea niistä aiheista, joita mielikuvituksessaan miettii, vaikkeivät mielikuvituksen tuotteet pitäisi paikkaansa. Nuo tunteet siis liittyvät noiden aihepiirin aiheiden ajatteluun sekä haaveisiin. Voi esim. toivoa asian jonkin puolen olevan tietyllä tavalla tai positiivisesti, vaikkei mielikuvituksen tuote sinällään olisi mahdollinen.
Kanssa jos valehtelee, niin siinä on sama juttu: pitää tajuta, ettei asia pidä paikkaansa, mutta toisaalta että sen haaveilee tai toivoo olevan tietyllä tavalla.
Monessa asiassa on tunteita usealta kannalta, jolloin tunteiden objektiivisuus edellyttää, että on jäsennettävä, mikä tunne liittyi mihinkin kokonaisuuteen tai osaan. Tässä on kai huomattava, että joskus jotkut yrittävät sosiaalisesti vallata jonkin aiheen, mielipiteen tms itselleen, omaan valtaansa, ja silloin nuo valta-alueet ovat erui juttu kuin tunteiden aihealueet.
Yleensä pitää myös tunnistaa varmuudet, ajattelutyypit, kokemusperusteet ym objektiivisessa ajattelussa tarvittavat tiedot.

perjantai 13. tammikuuta 2017

Näytteleväisestä aidoksi kasvamisesta

Taitoja opetellessa ensin tekee perässä, esim. mitä toiset neuvovat tai tekevät. Monesti hyviä vinkkejä saa tutuilta, lehdistä, telkusta ja radiosta, mm lauluista. Muttei se vielä tarkoita, että itse nykyisellään olisi sen tasoinen. Ja niin matkiminen voi mennä näyttelemiseksi: tavallaan ohje oli hyvä, muttei kokenut aidosti oelvansa itse sellainen. Ohje ei siis ole sama kuin itseilmaisu, vaan itseilmaisu tarvitsee suuremman taitotason ja isomman kirjon osattuja juttuja mahdollisuuksina käytännössä ihan jo nykyisin. Itseilmaisu ei siis ole tämä tai tuo juttu, jolleivät satu olemaan juuri lemppareitasi, vaan jonkinlainen kompinaatio sekä tavallisia juttuja että mielijuttuja ja tilanteeseen sopivia ratkaisuja, mikä nyt mielekkäimmältä tuntuu ja viisaimmalta vaikuttaa juuri sinusta.
Ero uskonnon tuomien ratkaisujen sekä toisaalta matkittujen ja sitten omien juttujen välillä on osin siinä, että omia juttuja on ain muutama, kun taas uskonto ja matkiminen tuovat mukaan muidenkin hyvinä, luontevina pitämät ratkaisut, elää ikään kuin toisten siivellä, mutta siinä, missä jokin juttu on toiselle keskeinen ja hän siksi huolehtii sen erityisen hyvin. niin se sinulle ehkä on sivujuttu tai yksi juttu muiden joukossa., ja saakin olla oman aiheensa henkinen, siihen erikoistuneiden ihmisten tyylinen aika lailla, niin opit siitä taitoja vastaisen varalta, vaikket haluaisi koko aikaa siihen uhrata.
Taidoista yleensä harjoitellaan ensin perusjuttuja opetuksen tuomien harjoitusten merkeissä, sitten otetaan mallia jostakin taitavammasta ja tehdään osin omalla tyylillä, osin harjoitellen uutta ja tutustuen uusiin elämänmhadollisuuksiin. Sitten kuin osataan muutama tuollainen mahdollisuus per aihepiiri, juuri niitä itselle sopivimpia tyylilajeja ja valintoja aiheessa, niin voidaan valita niistä itselle kulloinkin sopiva yhdistelmä ja tehdä itselle luontevalla tavalla ja omalla tyylillä: ollaan saavuttu itseilmaisuun: omiin valintoihin ja aitoon osaamiseen.

Jos oma versio on, että "Tämä sopisi mielestäni tähän hyvin", niin näin siitä saa aidon:
"Living through a technical form (www.youtube.com user khtervola)

"

Ajattelun taitojen oppimisesta blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi ajattelukurssi ja älynkohotusohjeita .
Taitojen oppimisesta blogissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi mm linkkejä.

17.1.2017   Tämän päiuvän lahdessä oli kuva näyttelijästä, joka esiintyi leffassa usealle eri ihmistyypille tuttavineen yhtä aikaa, oli taaperosta nuoreen mieheen, työhönsä urautuneeseen, taistelulajiharrastajaan, vanhukseen ja nuoreen naiseen tyylivaikutteita yhtä aikaa ihan onnistuneesti. Jos tuon nyt miettisi, että mikä siinä on motivaationa ja kuinka onnistuneesti toimia esikuvana monelle yhtä aikaa, niin jos tekee kunkin tekemisen kunkin elämänalueen osalta perusmuodossaan, niin se on sama muoto taitamattomilla ja taitavilla, sama idea siis tarkoitan, ja myös vähän tekevillä ja paljon tehneillä. Eli jos vaikka ajattelun osalta miettii, että miten tämä nyt menee, niin se on aika monelle yhteinen lähestymistapa ajatteluun, aika monessa tilanteessa. Ja sitten kun ajan myötä löytää noita perusjuttuja kustakin elämänalueesta paremmin, niin kehittyy sen myötä myös taitavammaksi ja on siksi sopiva esikuvaksi. Tästä aiheesta Kalevala-aiheinen kirjoitukseni tässä paratiisiteoriablogissa jokin aika sitten, http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/09/kalevalasta.html .

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Buddhalainen valaistuminen eurooppalaisin silmin

Buddhalaisuudessa etsitään pysyvää onnea ja mestarillista taitoa havaintokyvyn laajentamisen myötä. Parempi havaintokyky selvästi on edullinen taidoille, etenkin kun siihen liittyy elämäniisautta. Aistit ja elämän tervehenkinen perusvirta, terveet ikiaikaiset elämäntavat tervehenkisesti noudatettuina tuovat onnea. Se ei ole se tyyliulaji, miten aasialaiset kuvaavat valaistuneet, mutta lienee sitä suomalaisilla juuri tervehenkistä perusvirtaa, josta valaistuneenkin onni on lähtöisin. Osa valaistuneen onnesta on seurausta siitä, että ajattelunaan hän käyttä sivistyneen tyyppistä ajattelua yms viisautta, missä tyylilaji ei jäljittele rikollisia, armeijamaisia, poikia, varusmiehiä, ammatistaan tärkeileviä, pätemisenhaluisia tai edes sivistyneen ajattelun tavallista tyylilajia, vaan - ei näytellen vaan ajan myötä paremman laadun myötä - uskontojen suosittelemia piirteitä, joita mm osa taiteesta yrittää viestiä. Näin osa onnesta on siinä, ettei juututa kiinni epäonnistumisiin ja huonoihin lähestymistapoihin vaan käytetäänsivistysta ja viisautta sekä turhan tarraamisen sijasta avaralla, luonnollisella, myötäkarvaan tekevällä, elämänviisaalla, herkällä, tervehenkisellä, ikiaikaisuuksia ja elollisten perusluonnon varaan rakentamista korostavalla huomiolla ja elämän virrassa mukana olemalla, myötäelämisen kyvyllä ja elämään yhtenä joukosta osallistumalla ollaan myötäkarvaan tapahtumien, motivaation, toimivuuden, yhteiselon, yhteiskunnan toiminnan ja ihmisen ikiaikaisen luonnon sekä kauniiden arvojen ja ideaalien, yms kanssa.

Katso ehkä:
MY BOOK "Hard Rationality of Feelings and Instincts", to which there is the link http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/HardRationalityOfFeelings.pdf.
Terveistä elämäntavoiusta tavallisia ohjeita muualta, muiden kirjoittamia
Terveistä elämäntavoista ja terveiden tekemisentapojen ohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
Arjen ihmissuhteista http://tienraivaajat.blogspot.fi/2016/08/ihmissuhteista.html
Moraalista http://healthilymoral.blogspot.fi
Vuodenajoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
Paranemisesta http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/vaikutelmani-henkiparantamisesta.html
Suurista tunteista http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/suurista-tunteista.html
Ajattelun taidosta http://pikakoulu.blogspot.fi 

torstai 8. joulukuuta 2016

Ruuan paikasta elämässä

Olen kirjoitellut tunteiden rationaalisuudesta, mutta ruokavietymystä en ole niin osannut selittää. Nyt Savonlinnassa asuessani ja uskonnosta ja taiteesta harrastuneena osaan jo sanoa siitä jotakin.
Monesti ihminen, joka pitää ruokaa tärkeänä, ikään kuin rojahtaa sitä päin, kun elämä muuten menee huonosti. Ruoka esim. paikkaa lämmönsäätelyn puutteita ja huonoina päivinä nostaa tasoa toimii,t yynnykkeenä, mikä kai meinaa, että itse osaisi paremmin kuin muut, ja niin omien voimavarojen korjaaminen paremmiksi nostaa osin ongelmista pois, parempaan arkeen: joku muu oli tyhmemmin, palikkamallisemmin, kkrraaahhhmaisemmin asioita lähestyvä kuin sinä!
Ruokaa pitäisi kai syödä terveellisesti eli koulussa opetetun ruokaympyrän mukaan ja vuodenajan huomioon ottaen, sen mukaan, miten milloinkin tekee mieli, mitä ravintoaineita erityisesti, minkätyyppistä ruokaa. Jos ruokaa kuluu kuitenkin paljon, niin luultavasti muu elämä ei tarjoa kylliksi terveellisiä irikkeitä tai oma linjaus ei ole kyllin tervehenkisen moraalinen. Eli jos silloin syö paljon, niin on itse asiassa erehtynyt siitä, mitä piti korjata: piti korjata muuta elämää eikä syödä liikaa.
Yksilöllisen ravinnontarpeen määrää kai se, mihin elämänalueisiin keskittyen ja mitä niillä tehden elää arkeaan. Jos on jotakin hahmotuskyvyltä vaativaa, niin tarvitsee tankata enemmän ruokaa ja huolellisemmin oman ravinnontaroeen sekä terveelisyyden mukaan, esim. jos on taidenäyttelyssä käynti tai jotakin uskonnollista opittavana.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Liikunta tuo elämänlaatua

"Hiihtämässä



Olin tänään pitkästä aikaa hiihtämässä, ihan vähän vain ja kehoani kuunnellen. Jälkikäteen lämpimässä villaviltin alla tuli kamalan hyvä olo ja mietin, että tätäkö savonlinnalaisuus juuri kaipaa: mökkeilyn tapaista liikuntaa? http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/12/hiihtamassa-pitkasta-aikaa.html Mutta itse asustelen kaupungissa."
 Tässä tuon linkin teksti:
"Hiihtämässä pitkästä aikaa
Kävin tänään hiihtämässä pitkästä aikaa. En ollut saanut aikaiseksi ja niin

ajattelin, että parempi vähän kuin ei ollenkaan. Ja niin hyävnä hetkenä lastasin

sukset sauvoineen olalle ja hiihtosaappaat jalkaan ja läksin viereisen metsikön

luo. Hiihdin sinne tänne lumen peitossa olevien lupiinien ym lomitse jaoli kovin

kaunista ja teki hyvää jaloitella. Edellisestä hiihtokerrasta oli muutama vuosi

aikaa, ja niin kuulostelin liikkeitä: mikä näin vanhempana ja viisaampana olisi

paras tapa liikkua: ei lintassa, ei kireästi vaan lämpöisesti niin kuin hyvää

tekee, välillä vauhtiin innostuen, sitten taas hellittäen, mielitekojani

kuunnellen. Ja kotiin ennen kuin ehdin väsyä ja hiihto muuttua ikävämmäksi tai

kylmä tuntua liikaa. Ulkona lumet suksista ja kotona käperryin viltina lle

kuulostelemaan kehon palautumista kuin saunan jälkeen lämmönsäätelyä, ja niin ehkä

vartin päästä venytellessäni viltin alla tuli kamalan hyvä olo ja olin tyytyväinen,

että tuli lähdettyä ja päätin että toisrtekin olisi kiva, kovin kiva."
http://liikuntaa.blogspot.fi


Luonnossa suunnistamisesta & eksyneille ohjeita   http://eraopasaihe.blogspot.fi/2016/12/luonnossa-suunnistamisesta.html

Opi liikunnalliset lahjat näin!   http://liikuntaa.blogspot.fi/2013/01/liikkumistapaohje.html
(http://liikuntaa.blogspot.fi/2015/06/liikunnan-innon-ja-energisyyden.html
http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/06/tavallista-isomman-rasituksen-jalkeen.html)
 


* * *

maanantai 21. marraskuuta 2016

Arjen huononnuksista

Ihmisillä ei arki aina ole hyvää, muttei monikaan juttu arjessa yleensä ole sellainen kuin puiden kaataminen (http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi) tai epäonni sairastamisessa (ehkä http://parantamisesta.blogspot.fi), että siitä menee elämänmahdollisuuksia kerralla vuosiksi, vaan arjessa, esim. töissä ja koulussa, on yleensä tekemisentapa huono, hedelmätön, ei niin fiksu eikä niin elämänviisas, ja niin menee hetki hetkeltä (esim. puoleksi tunniksi kerrasta) elämä huonoksi, eli kukin huononnus on vain lyhytkestoinen, onneksi, mutta niitä on kamalan paljon, kun työtaakka ja uupumuksen ja urautumisen tuomat puutteet kaatuvat milloin kenenkin niskaan. Koulussahan aina toivottiin, että oppilailla olisi hyvä tervehenkinen vapaa-aika, saisivat puuhailla vapaasti kaikenlaista ja mm harrastaa itseään kiinnostavia harrastuksia, ja että koulun jälkeen pääsisivät kukin toiveidensa mukaiseen ammattiin, mahdollisimman moneen erilaiseen, kodin antamista lähtökuopista riippumattomasti omille teilleen ja omaan aikuiseen elämäänsä.
Osan aikaa epäviisas ei ole niin huono kuin koko ajan epäviisas. Urautuminen tuo usein epäviisautta, eli työlle ja koululle tekisi hyvää lisätä tervettä järkeä (ajattelukurssi http://pikakoulu.blogspot.fi) ja tervehenkisyyttä (http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html) urautumisen kustannuksella.

Lapsille kovassa maailmassa pärjäämisestä ja strategiasta

Jossain iässä tai kenties lähes aina lapset miettivät, mikä olisi kannattavin strategia kovassa maailmassa. Sen pohtimiseen hyvä jaottelu on "terve versus rikkinäinen" ja lisäksi huomata että isoista kokonaisuuksista tulee isoin voima, isoin vaikutus, ja että terve kokonaisuus on usein tunteidenmukainen ja sivistynyt ratkaisu. Näin tunteiden ja sivistyksen arvon ymmärtää paremmin ja saa laseklmiin mukaan. Tässä näkyy myös terveiden elämäntapojen kannattavuus. Lisäksi tämä on niin mekaaninen kannattavuusanalyysi, että sen voi mm ohjelmoida tietokoneille, ja tietokoneille objektiivista järkeä kehitettäessä yhä useammat aihepiirin ihmisajatukset on mahdollista laittaa tietokoneille, mm vastuuntunto: tähdätään hyvään lopputulokseen objektiivisen kokonaiskuvan avulla.

lauantai 19. marraskuuta 2016

Rikollisten alueitten korjaamisesta

Savonlinnassa Etelä-Savossa suessani ja paikallista sanomalehteä lukiessani olen saanut vaikutelman, että ollaan tekemisissä ihan eri ulkomaalaisten paikkakuntien kanssa ja eri ihmistyyppien kanssa kuin pääkaupunkiseudulla, jossa kai oltiin lähinnä pääkaupunkien kanssa. Täällä harrastetaan taiteita enemmän ja on enemmän rosvoja, kuin rikollisuuden riivaamalla paikkakunnalla ulkomailla tai sinne päin. Mikä siis on erona? Ei jakseta koulua eikä koulumaista. Niinpä sivistyneet ratkaisut jäävät kuuntelematta, kun ei osata ottaa vastaan niin osittaisperspektiivin juttuja vaan odotetaan mukavaa elämää yms sekä taiteiden hienouksia ja vanhan iän, yms. Akateemisten vikana on esittää asiat pitkästi. Muutama lyhyt ytimekäs ohje kuin elämänviisaus ajaisi kommunikaatiotehtävän paljon paremmin. Näitä olisivat rakenteet hahmottava maisemakatse koulutetun järjen "korvikkeena" (tai siis kelpaa kyllä), Ohje "Elämänmyönteisen itsekäs saa olla muttei puuttua muiden elämään muuten kuin reilusti" (http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html) ja käsitys yhteiskunnan toiminnasta hyvän elämän rakentamisena, missä ei sallita viran tms perusteella tehtyjä väärinkäytöksiä ollenkaan vaan ovat heti poliisiasia vaikka olisivat joillakuilla tapana. Lisäksi kai terveiden tekemisentapojen ohjeita, mutta niitä olen kirjoitellut monta: http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html . Niin nämä auttaisivat rikollisemmat paikkakunnat ongelmistaan pois, ovat se syy, miksi koulutusta suositellaan, eikä koulutuksen tyylilajia ja ajankäyttöä ym puutteita tarvita ollenkaan. Arkijärki siis mittarina eikä kaavanmukaisuus.

maanantai 14. marraskuuta 2016

Muuttovoitto, murhat ja kulttuurivaikute

Savonlinnassa asuessani olen saanut vaikutelman kuin täällä olisi paljon murhia: paljon murhia lähiympäristössä ja samntyylisten piirteiden vuoksi ihmiset kai muuallakin paljon murhaavia. Niin suuri murhamäärä merkitsee, että Savonlinna olis suuren muuttovoiton alue. Se merkitsee, että ihmiset pitävät elämästä täällä: sitä kai se merkitsee, kun on matkailupaikkakunta: mahdollisimman monelle sopiva, esim. siksi että joissakin asioissa viihtyvyys tehdään rimanalitusta muistuttavasti ruuan avulla ja toisissa suuren taidon, jonka vuoksi mieluusti matkustaa. Olisi siis taitoja ja piirteitä paikkakunnalla, joita muualla kovasti kaivataan. Esim. sen verran että tilattaisiin lehti: tässä tapauksessa kai Savonlinnan tunnusomainen paikallislehti Itä-Savo esim. viikonlopputilauksena tms jollei joka päiväksi halua tai lehtikantoa ole kauemmas.
Oma paratiisiteoriani voisi kai myös houkutella matkustamaan, jos luulee paratiisteorian liittyvän Savonlinnaan, mutta sehän on vain teoria, perustelut sille, miksi terveet ikiaikaiset elämäntavat olsivat kannattavimmat yhä edelleen modernissa maailmassa. Paratiisiteoria on siltä ajalta, kun asuin Helsingissä, mistä olen syntyisin. Se on siis helsinkiläinen tai pääkaupunkiseutulainen ja mm vihreä sekä aika akateeminen, filosofian alaa kai olisi. Sen sijaan se ei ole mikään erityinen paratiisirakennelma, vaan tuki kauniille linjauksille ylipäätään. Myös ulkomailla. Suomessa on monelle vaikeaa ilmasto eikä mikään estä ulkomailla satsaamasta tähän paratiisimalliin ulkomaisten taitojen varassa ja vain osin jotakin suomalaisuudesta oppien. http://Finnishskills.blogspot.fi tai http://opisuomalaisuus.blogspot.fi . Paratiisiteoriani on suojaukseksi maailman kovuutta vastaan, se ei siis ole tarkka paratiisimalli.

Jos Itä-Savo-lehti aiheuttaa murhia muuallakin, niin kenties siksi, että niin moni haluaisi moisen ilmapiirin naapurustoonsa, eli isokin plakaatti Itä-Savo-lehden mainoksena pihalla portinpielessä voisi olla aiheellinen, jos saa ihmiset tutustumaan Itä-Savoon.

torstai 10. marraskuuta 2016

Ostoksissa onnistumisesta

En ole tässä niin etevä, vaan paikkakunta, jolla asun, on tuntunut vaikuttavan eniten. Kirjoittelin kuitenkin jotakin:

"Jos olisi ostettava jotakin vain, mikä tekee elämän paremmaksi, niin ensin olisi haaveiltava, että millainen elämä olisi hyvää, ja sittent uon elämäntavan tyylilajin, sen tunnun perusteella ostettava hyvin toimiva harrastusväline, esine, vaate tms. Jos ostaa kirpparilta, niin näin, ja jos kaupasta, niin olisi valittava kaupan tyyli sen mukaan, mikä yleensä tuonut hyvän olon ja hyvän mielen, kivaa meininkiä. Esim. halpakaupat usein satsaavat siihen, että niiden suosimilla tyyleillä vähävaraiunen saisi hyvän elämän, esim. kivasti sujuvan arkjen ja työn iloa."
Katso http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html

tiistai 25. lokakuuta 2016

Paratiisigurujen murhista

Tämän paratiisiaiheen tiimoilta olen tullut huomanneeksi, että paratiisia rakentavia ihmisiä on monta, on monta gurua, monta eri paratiisilinjausta ja niitä rakentaa osaavia ihmisiä. Paratiisisaarille heitä tulee liikaa ja niin heitä kuolee siellä kai paljon. Tuon säihin vaikuttamisen ideani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/uskomuksista-ja-saasta.html pohjalta tulin miettineeksi, että tuleeko paratiisisaarille hirmumyrsky, kuin pommi, kuin taivas olisi tippunut niskaan tai maailmanloppu olisi ollut, kun tappavat jonkun Buddhan tms varteenotettavan useasti kai koko maailman paratiisivaihtoehdon?! Ei kannattaisi heidän mennä sinne, missä heitä on liikaa vaan ties minne, missä heitä ei ole melkein ollenkaan mutta mine sopisivat yhtenä ihmisen' monien joukossa ja missä tavallaan olisi tilausta tuontyyppisille parannuksille elinoloihin!

Parempi siis olisi paratiisigurujen muualla, missä heihin ei olla kyllästytty. Esim. Suomessa ajatellaan globaalisti, halutaan vaikuttaa maailmassa hyvään päin. Mutta toisaalta muiden maiden guruja ei Suomessa paljon ole, kun Suomessa ei olla liikkeisiin mukaan lähteviä vaan pikemminkin ylimielisiä ajattelijoita, joita huolettaa gurujen liikkeiden elämänlaadun ja moraalisen ymmärryksen alhainen taso. Niin tunnutaan ajattelevan, että vaikka guru olisi hieno, niin hänelle on kysyntää juuri tietyissä maissa, joissa elämänlaadun taso ja ymmärryksen taso, elämäntavan tyyppi ovat sopivat, tuollaisen kaipuun luovat. Esim. Äiti Amman, joka vain halaa ja syö, mutta jonkinlaisen hengellisyyden ja kenties murhien tekemisen yhteydessä, ei niin suurta kysyntää luo, eivät suomalaiset tunne, että hänellä olisi heidän elämälleen mitään uutta parempaa annettavanaan, vaikka tavallaan positiiviseen pyrkiikin. Tai Dalai lama, joka kyllä buddhalaisuuden myötä kiinnostaa, mutta on sidoksissa aasialaisten valtioiden suhteisiin ja Aasian ja muun maailman äleihin, ja jonka kirjoitukset eivät tunnu niin antoisilta kuin parhaat buddhalaiset kirjat. Me olisimme kysyneet, miksi ei nousta parhaiden tasolle, miksiollaan jossakin sopassa - kai suomalaisilla yksilöillä ilman liikettä on enemmän sananvapautta vaikkakin kai vähemän painoarvoa. "Elä ja anna toisten elää" on kai se, mitä Suomesta voisi oppia, millä sovittaa liikkeensä osaksi muuta yhteiskuntaa muissakin maissa (http://Finnishskills.blogspot.fi)

26.10.2016   Oikeastaan milloin minulla on ollut huonoa säätä, on kun olen lähtenyt paikan kanssa, jolla on tavallisesti sentapaista säätä: kamalan kovaa tuulta Norjasta ja räntää rannikolta akateemisesti työorientoituneilta. Eli voikohan paratiisisaarillakin olla, että ovat lähteneet jonkin ei-yhtään-niin-hyväsäisen paikan kanssa, esim. kun vat koettaneet olla kaikkien kanssa, niidenkin, joita ei tavallisesti oteta mukaan. Vai ovat olleet sen kanssa, joka murhasi paratiisigurun, sille lojaa?

lauantai 1. lokakuuta 2016

Taitavillekin tekemisen tenhoa ja elämänmakuisuutta

"197. Yleensä, kun on jossakin taidossa tai jonkun tyypin taidoissa harjoittelun myötä kasvanut oikein tatavaksi, paljon taitavammaksi kuin useimmat niissä, niin noiden asioiden harrastaminen lätistää elämää, kun muut ovat niissä ulkoa lukeneita ja ylipäätään meiningin taso jää liian alas ollakseen kiinnostava ja elintilaa tuova. Silloin ei kannata harrastaa niitä paljoa eikä tiiviisti tyhdessä muiden kanssa vaan elämänlaatunsa parantamiseksi ja lähestymistapansa tervehenkistämiseksi harrastaa paljon jotakin itseä kiehtovaa, missä viihtyy kovin hyvin muttei ole niin taitava vaan saa yrittää tosissaan, tehdä omalla tavallaan ja kommunikoida ihan tavallisesti muiden kanssa ja se on kiehtovaa ja antoisaa niin. Silloin omat taidot ovat ikään kuin persoonallisuutta, kipinää, näkemyksellisyyttä, lahjakkuuttakin (asioiss ylipäätään) eivätkä jokin suoritus."
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html