Paratiisiteoria näkee armeijan moraalin varjelulle välttämättömänä

En ehkä kirjoittanut kyllin selvästi armeijasta. Paratiisiteoriani siis kannattaa suuresti oikeudenmukaisuutta ja vastuuntuntoa ja nämä käytännössä tarvitsevat tuekseen kyvyn puolustaa itseään, ryhmäänsä ja ideaaleja, eli armeija on käytännössä tarpeen, jos haluaa olla päättävässä asemassa, vaikka asia olisi oikeutettu. Armeijan tarkoitus, armeija moraalisten ideaalien mukaisen maailman puolustajana on siis moraalinen mielestäni, mutta käytäntö tietenkin aina on mitä on ja se ei välttämättä onnistu olemaan moraalinen, mutta tarkoitus on olla. Ja se, että harjoittelee puolustautumaan ja puolustamaan oikeutta, vaikkapa sotilaan taidoin, on mielestäni moraalista. Mutta käytännössä on tietenkin monta seikkaa katsottavina kussakin tapauksessa, joiden perusteella vasta voi arvioida, onko teko moraalinen, yhdentekevä tai ei-kyllin-moraalinen vai suorastaan paha.