Tuli tällanen aika arkijärkinen ihmissuhdeohje mieleen, näin joululahjaksi kai:
Jos on oma itsensä ja ihmiskohtaamisissaan, siis tavallisen arjen tavallisissa ihmiskohtaamisissa on toisellakin omat piirteensä, niin jos menee niihin hiukan mukaan, aina sen verran kunkinlaisiin piirteisiin kuin itselle kiehtovinta on, aina vain muutamaksi minuutiksi tai niin kuin hyvältä tuntuu ja luontevaa on, niin ihmissuhteista voi kustakin oppia jotakin elämästä, vaikka oltaisiin erilaisia ja vaikka nuo toiset eivät niin viisaita ja kiehtovia tavallisesti olisi. Oppii siis elämästä, elää kiehtovampaa arkea, ja kultakin ihmiseltä voi valita, mitkä piirteet ovat niitä samanlaisia kuin mikä minua kiinnostaisi ja mitkä jäävät etäämmäs. Tällä tavoin syntyi välillä oikein kipinöivän tenhoavat ihmissuhteet, mutta se edellyttää, ettei ole kaavamainen, muodollinen tai valehtele itselleen.
Rattoisaa Joulua!
Asioiden kanssa on sama juttu: jos saa itse valita etäisyyden ja sen, minkä verran on niiden kanssa tekemisissä, asiat ovta paljon tenhoavampia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti