Eheämmin hahmottaen

http://pikakoulu.blogspot.fi/2015/05/eri-lahestymistapojen-kokoaminen-yhteen.html
Ymmärryksessäoli vanhoina aikoina tunteet mukana.

Ja ehkä http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/11/hahmotustavoista.html
Koko havaintokyvyllämme, tuntein, tunnelmin, tuntemuksen, aistimuksin ja ymmärryksellä hahmottaen.

Mikä tekee onnelliseksi - ikä, taito ja elämänsisältö

Kun olen ollut kiinnostunut maalaamisesta, osin uskonnostakin ja asunut matkailupaikkakunnalla, niin tuntuu, että olen tavoittanut jotakin vanhojen ihmisten näkökulmaa, joka on tavallaan viisas mutta niin paikoillaan oleva, että jättää elämänlaadun huonoksi. Nuorempana toimeliaani syntyy halu ymmärtää elämän ilmiöitä ja maailmaa, mistä vanhuuden kaipaus hienouksiin juontaa juurensa, mutta ilman tuota käytännön elämän virtaa, käytännön toimeliaisuude, aistirikkauden ja liikunnan tasoa elämä jää tyhjäksi, kuin ideaa ja onnea vaille.
Sen sijaan runot tuntuvat opettavan, miten elää sisällyksekästä käytännön elämää, jota vauhdikkuus parantaa paljon. Kaipa seikkailuromaanitkin.
Niin kuin jokaisella on eri lempiruoka eikä toisen lempiruuan syöminen tuo hyvää mieltä, niin on ikäkausilla, taitotasoilla ja elämäntilanteilla ja erilaisilla luonteenlaaduilla kullakin eri mieltymykset, eri onnen lähteet eikä tärppien kopioiminen muilta tuo onnea, ei edes vaikka satsaisi siihen paljon. Ihan vain yleisellä tasolla että vaikka jotakin miellyttävää liikuntaa, voi ohje sopia kaikille, muttei tarkan liikuntalajin tai tarkan määrän ja tekemisentavan osalta. Vaikka onhan tekemisentavoissa juuri noita eroja, että mikä sopii mihinkin tarkoitukseen.
Ehkä joku nimesi elämän perusvirran kouluksi, ja niin se toisten toimesta jotenkin jäi pois, kun koulu oli käyty, ylitetty se osaamisen taso ja ikäkausi?

Tunteidenmukaisen elämän hahmotustavoista

Miten tunteidenmukaisessa elämässä sitten hahmotetaan asiat? Käsittääkseni terveiden elämäntapojen mukaisina kokemuksellisina kokonaisuuksina siten kuin runissa on tapana, vaikkapa vanhoissa japanilaisissa Basho n runoissa.
Kanssa on tuollainen teksti vahvojen tunteiden kanssa elämisestä, jonka tässä joku päivä kirjoitin:

"Surusta ja muista vahvoista tunteista
Jos jäsentää havaintojaan kuivan teoreettisesti tai rakennetun ympäristön tapaan jäsentäen, elämä jää jotenkin ohueksi ja sen rytmit keinotekoisiksi ja niin sen virta ei jaksa kantaa suuria tunteita vaan ne heittelevät holtittoman oloisesti. Jos sen sijaan elää käytännön elämää käytännönläheisesti hahmottaen aistit auki ja kroppa urheilulliseen tapaan lihakset vahvoina kantaen, niin elämän perusvirta on vahva ja sen rytmeissä on paljon variaatioita tilanteen mukaan, ja niin vahva tunne onkin elämän vire vähän niin kuin sää, eikä holtittomuutta tuova tekijä. Silloin vahvat tunteet eivät tunnu hankalilta vaan elämän suuriin kysymyksiin liittyviltä luonnollisilta tavoilta kokea ne ja elää vahvasti."

Koiran kanssa miettyä täyden tunteidenmukaisuuden mahdollisuudesta

Vaapukka: - Jos koiraa masentaa, niin ei mikään tai se, että täytyisi olla täysin tunteidenmukainen maailma, jossa olisi onnellista elää, eikä vain ole. Kuinka se korjata?
Tunteidenmukainen kuin ritari ja neito tapaisivat toisensa linnanpihalla, molemmilla vaiun hyvä olla. Mutta niin positiivisten tunteidemukainen kaikessa kaikilla elämänalueilla koko ajan.

Minä: Jollei olisi sääntöjä siitä, mietn olla sosiaalinen, olisi vain linnanneiudon ja ritarin mieltymys tekemisissä olemiseen, vaihteluun, yhteiseen puuhailuun ja "Elä ja anna toisten elää!"-ohje arkijärkisenä versiona, eikä sosiaologin tai miesroolin tms antamia sääntöjä siitä, miten elää. Ja olisi muutkin ihmissuhteet niin, koko elämän ja yhteisön elämän kirjo.

Vaaåukka: - Tarvittaisiin myös tunteidenmukaisuus tekemisissä. Se olisi kuin metsänbeläin kaivaisi koloa tai jahtaisi häntäänsä.

Minä: Tunteet näyttävät tietä hyviin tekemisentapoihin, kuin ontuva versus onnellisesti astuva, kuin taitava versus rävelö, kuin hyväntahtoinen elämänviisas versus toraileva epäviisas, kuin Haaveammattiin-blogini lahjaohjeessa, kuin workandfreetime.blogspot.fi blogini vapaa-ajan tunteidenmukaisuuden hyöty tekemisille, kuin vaistoluontomme tuoma tavoitteiden, mielekkyyden, moraalin ja tunteiden sekä tehon ja laadun yhteys. Ja luonnostaan soljuva rytmi tekemisestä toiseen, tilanteesta ja ajanhetkestä toiseen, aistimuksista toisiin, liikkestä toisiin.

Mites tuossa sitten tekemisten mielekkyydet? Tämän blogin kirjoitus "Paratiisissa on käärme" kertoo kannattavuusperusteisesta moraalista, siis mm siitä, mistä tekijöistä riippuu se, mikä osapuoli on vahvin, rakenteiden vahvuudesta siis ja kokoniaslinjauksen mielekkyydestä, sen laadusta. "Elä ja anna toisten elää" on hyvä ohje yhteiskunnan taslla ja kansainvälisissä suhteissa. Se tuo sekä rauhaa ja kukoistusta että usein myös asemaa ja vaikutusvaltaa, kun ratkaisuehdotukset sopivat hyvin kaikille osapuolille. Kannattavuusperusteinen moraali kertoo myös työelämän mielekkyyksistä ja Haaveammattiin-blogini pyrkii huojentamaan yksilön osaa. opisuomalaisuus.blogspot.fi blogini ajattelukurssi tuo tervettä järkeä ja auttaa siten sovittamaan erilaisten ihmisten ja tahojen näkemykset yhteen.

Ulkomaiden huonoista puolista

Sen, mitä olen viime vuosina ollut harrastunut ulkomaista, siitä miten elää hyvää elämää heidän tapaansa, ei ole kovin taitavaa vaikutelmaa jättänyt vaan on syntynyt kuva, ettei elämä useassa ihan arvostetussakaan kulttuurissa ole kovin onnellista. Ulkomaat usein kehuvat lämpöä, ruokaa, viiniä, seksiä ja ihmissuhteita sekä lis'ksi tuntuu heidän elämässään olevan koulua, työtä, aineita ja konflikteja niin maiden kuin yksilöidenkin välillä. Nuo hyviksi mainostetut puolet ovat suomalaisesta vinkkelistä katsottuna sellaisia, että niihin hukutetaan suru, jollei elämä mene niin kuin toivoisi. Jos on vaikka se olo, ettei oikein saa, mitä haluaisi, niin menee syömään tai juttelee jonkun ystävällisen kanssa. Ja lämpö vasta helppo on, jos osaa ilmaston. Koulu ja työ ovat niitä mörköjä, joista suomalainen kulttuuri suo jotakin vapautta, ettei yksilö menisi liian littuun. On merkki siitä, että ihminen on aivan pulassa, jos aineet tuntuvat parhaalta vaihtoehdolta tai elämän kevennykseltä. Suomalaisella sen sijaan on elämäntaitoja: lähtee vaikka retkelle tai tapahtumaan, harrastaa jotakin, laittaa radion soimaan, niin on parempi meininki ilman aineita. Myös sosiaaliset suhteet tuntuvat Suomessa olevan parempi "Elä ja anna toisten elää!"-ohjeen myötä. Onko kyse siitä, että suomalainen, kenties sään ja luonnon myötä, kaipaa parempaa elämää ja ulkomaalainen taas on turtunut kuin surullinen, tyytynyt osaansa kuin kipeä. Silloin haluaa yhteiskunnankin paremmalle tolalle, jolloin on paljon vaihtoehtoja siitä, mitä kivaa keksisi, jos on hetki vapaa-aikaa tai vaikka ilta käytössään. Ja suomalaisen yhteiskunnan järkiperäisyys tuo sosiaalidemokraattien myötäkö pehmeät arvot arvpstetuiksi kovassa maailmassa, jolloin on lomaa, työn kehittämistä, joustoja, yksilön äänen kuuntelemista, erilaisuutta ymmärtämään pyrkivää kommunikaatiota yms. Säätä lukuunottamatta, ja se voi olla olennainen, nämä ovat taitoja, joita voisi vaalia myös ulkomailla ja saada ihan yhtä suuren hyödyn siellä.
Terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
Onnesta http://happinesstipsblog.blogspot.fi
Vapaa-ajan hyödyllisyydestä työlle http://workandfreetime.blogspot.fi
"Elä ja anna toisten elää" ohje niin yhteiskuntaan, kansainvälisiin suhteisiin kuin ryhmien välisiin suhteisiin ja ihmiskontakteihin http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html
Arkijärkinen kokonaiskuvallinen ajattelu http://pikakoulu.blogspot.fi
Moraaliseksi ryhtymisestä http://healthilymoral.blogspot.fi

Viileän lämpötilan vaikutuksia sinällää ovat keskeltä mahan seudulta spontaanit liikkeet ja sen seuraus, että liikkeet ovat keskustasta hienoviritteiset ja sosiaalisen silmän hahmotuksen tapaisella tavalla niistä saa hienoviritteisen koordinaation tekemisentavoilleen ja elämäntavoilleen, elämänsä rytmille ja tunteidenmukaisuudelle sekä kai paremman tunnelmatajun, millä hahmottaa monimutkaiset kokonaisuudet, etenkin maisemat ja filosofiset perspektiivit. Niitä siis jos kaipaa, niin kannattaa liikkua ulkona aamulla kun on viileää. Viileä sopii niin liikkumiseen kuin liikkeelle lähtemiseen ja tekemään ryhtymiseen, jos osaa viileässä elämisen niin hyvin, että tietää omasta kokemuksesta liikkumisen ja vauhdikkuuden tuovan hyvää oloa ja terveyttä.
Varsinaisesti Suomen säissä talvikauden ja kesän välinen ero on kuitenkin se, mikä saa kaipaamaan parempaa ja mankumaan yhteiskuntaan paremman elämän mahdollisuuksia ja tarttumaan niihin, vaalimaan niitä, kun niitä on järjestetty tai muuten löytää.